PYÖKIN KULTTIKLASSIKKO “Lasse” Suomenhevonen, ori, 159 cm Tummanrautias Omistaja Mantamäki Kasvattaja Pyökkipolku | |
|
Lasse saa nimensä siitä, että sekin on oman elämänsä etsivä, kuten nimikaimansa Lasse-Maijan etsivätoimistosta (Lasse-Majas detektivbyrå). Pätevänä etsivänä Lasse on tietysti fiksu, mutta valitettavasti se on book smart, street smartsia sillä ei sitten juurikaan ole. Ei se tarkoita, että Lasse olisi tyhmä, mutta se ei aina (koskaan) ajattele asioita loppuun ja löytää itsensä mitä hölmöimmistä tilanteista. Eikä se myöskään opi edes kantapään kautta asioita. Siis niitä asioita, joita sen toivoisi oppivan, kuten että se on iso hevonen eikä mahdu jokaisesta rakosesta, että sähköaidassa on edelleen sähköt, ja että siilejä ei voi mennä moikkaamaan. Onneksi Suomessa ei ole piikkisikoja, koska muuten Lassen turvasta vedettäisiin piikkejä joka viikko. Kaikesta huolimatta Lasse on reipas, iloinen ja rehellinen hevonen. Sillä ei ole minkäänlaista pimeää puolta, ei edes pimeää sadasosaa. Se on vaan niin mielettömän utelias, että se ei välttämättä muista omaa kokoaan tai huomaa, että ihminen jää väliin, kun se selvittää juttua. Sitten kun sille karjaisee (joskus kivusta, kun Lasse astuu varpaille), se vain katsoo ihmeissään, että mitä sinä siinä huudat.
Hoidettaessa Lasse on helppo ja kiva, se ei varsinaisesti häsellä, mutta kyllähän sen täytyy kaikki tutkia. Voisi luulla, että jos sille ei anna mitään tutkittavaa niin se ottaa rauhassa, mutta Lassen mielestä ihan kaikki on tutkimisen arvoista, aina tallin lattialla olevista heinänkorsista asti. Kukin tyylillään, mutta Lassen kanssa on monesti tultu siihen tulokseen, että tutkikoon harjapakkia sillä välin, kun se laitetaan kuntoon. Lasse ei ole ahne, joten se ei yritä syödä harjapakissa olevia tavaroita, tutkii vaan ja välillä nostelee niitä sivuun päästäkseen syvemmälle pakkiin. Varusteet menevät Lassen päälle hyvin, se tuskin huomaa koko hommaa, mutta suitsien laitto ei aina ole ihan niin nopea operaatio, jos Lassella on jotain pahasti kesken. Etsivän täytyy tutkia kaikki johtolangat, ja silloin se ei aina ehdi lainata päätään suitsittavaksi. Lasselle huutaminen tai kiukkuaminen ei myöskään auta, Lasse on hyvin boheemi, se antaa muiden kiukuta eikä jaksa välittää siitä sen kummemmin. Parhaiten Lassen kanssa pärjääkin, kun sen kanssa ottaa rennosti ja antaa sen hönöillä omiaan. Kyllä se sieltä tulee jossain vaiheessa luokse. Vesi on Lassen lempparielementti, se tykkää uida, mutta se tykkää myös kylpeä! Ja juoda, se tykkää juoda vesiletkusta. Lasse on oikeasti ihan sympaattinen tyyppi. Tarhassa se haahuilee tapansa mukaan omiaan ja löytää joka ikinen päivä uutta tutkittavaa, vaikka se on asunut lähes koko ikänsä samassa tarhassa. Ensilumi on joka vuosi yhtä jännittävää ja Lassella tulee monesti kiire ulos tutkimaan. Joskus se ei pääse edes tallin ovea pidemmälle, kun se heittäytyy kierimään lumessa. Koska eihän se ikinä ole ennen lunta nähnyt. Lasse on erinomainen lastautuja, traileri on ehkä ainoa asia maailmassa, jota Lassen ei tarvitse tutkia, koska Lasse on oppinut, että traileri vie sen uusiin paikkoihin, joissa on ihan kauheasti uutta tutkittavaa.
Ratsuna, kuten kuvitella voi, Lasse vaatii ratsastajalta huumorintajua ja lehmänhermoja, jos on tottunut meneviin hevosiin. Kyllä Lassesta löytyy kaasupoljin, mutta yleisesti se ottaa rauhassa ja tutkii paikkoja. Erityisesti maastoratsuna Lasse on hidas kulkija, sitä kiinnostaa kaikki hajut ja kasvit. Se haluaisi tutustua kaikkiin pieniin metsäneläimiin, jotka yleensä lähtevät karkuun nähdessään Lassen, mutta isomman eläimet, kuten peurat, pelottavat Lassea vähän. Se ei lähde karkuun, mutta jää tuijottamaan turvallisen välimatkan päästä, ja pitää niitä silmällä. Epäilyttäviä ovat. Joskus on käynyt niinkin, että Lasse on ollut täydessä vauhdissa kenttäradalla, nähnyt peuran, ja lyönyt liinat yks-kaks kiinni. Lentää siinä parempikin istuja. Lasse on kaikesta huolimatta hyvä kenttähevonen; Kuten sanottu, siitä löytyy kyllä nopeampikin vaihde, kun sitä vähän kannustaa, ja radalla se on rohkea hevonen. Ei uhkarohkea, mutta sitä ei esteet pelota eikä hidasta. Jänniä esteitä, kuten erikois- tai maastoesteitä kannattaa käydä katsomassa etukäteen Lassen kanssa, ettei se yhtäkkiä jää tutkimaan, kun pitäisi saada kilparadalta hyvä aikasuoritus. Kyllä se oikeasti haluaisi jäädä tutkimaan, erityisesti jos esteessä on jotain mikä erityisesti kiinnittää Lassen huomion, mutta se haluaa myös olla mieliksi ihmiselle - vaikka aina ei tunnu siltä.
i. Kielokummun Elämänpuu |
ii. Hopean Takatalvi |
iii. Hopean Oskari |
iie. Hopean Lasilintu | ||
ie. Ponipalleron Helheim |
iei. Manan Majoilla | |
iee. Vähäpellon Hallava | ||
e. Räiskyvän Kulttimaine |
ei. Räiskyvän Arsenaali |
eii. Räiskyvän Aslak |
eie. Satulinnan Aurinkoinen | ||
ee. Väjen Kulttirunoja |
eei. Vaalaman Silvanus
| |
eee. Karhurunoja |