Halavattu

Rotu, sukupuoli Suomenpienhevonen, ori
Säkäkorkeus, väri 145 cm, tummanpunarautias (ee/aa)
Syntynyt, ikä 16.08 2019, Suomi, 6-vuotias
Maahantuoja Sage (VRL-08682)
Omistaja Sanni (VRL-14085), Sotamaalaus
Koulutustaso Helppo B, 110 cm, helppo kenttäratsastus
Rekisterinumero VH20-018-0284
Meriitit KTK-III
 
05/20 Sotamaalauksen Kellonsoittaja (e. Juorukello)
07/20 Sotamaalauksen Helheim (e. Mytologia)
11/20 Haa-Veena (e. Jää-Hyväiset)

 

Sukuselvitys

i. Hittolainen
sh, 149 cm, sysirautias
EVM
ii. Voi-Juku
sh, 149 cm, musta
EVM
iii. Presiis
EVM
iie. Sulon Pirre
EVM
ie. Malviina
sph, 148 cm, vaaleanpunarautias
EVM
iei. Aarrejahti
EVM
iee. Komentoora
EVM
e. Liirumlaarum
sh, 151 cm, tummanrautias
EVM
ei. Topaasi
sh, 150 cm, punarautias
EVM
eii. Tosi-Toimi
EVM
eie. Lanttuloora
EVM
ee. Rakkaaslaalu
sh, 150 cm, rautias
EVM
eei. Höveli
EVM
eee. Lellu
EVM

Vatun isä Hittolainen oli oikein syvänruskean värinen ori, jonka nimi sopi sille kuin nenä päähän. Hittolaisella oli iso ego, eikä se ollut kenen tahansa käsiteltävissä orimaisen luonteensa vuoksi. Siitä huolimatta rautias menestyi kenttäkisoissa, etenkin estepuolella. Sileäpuolella reaktiivinen luonne ei kuitenkaan ollut eduksi - ori kyllästyi nopeasti saman tehtävän hinkkaamiseen, ja saattoi sen johdosta keksiä itselleen jos jonkinmoista viihdykettä aina maneesin peilien pelkäämisestä pukkilaukkashow’hun. Hittolaisella oli hyvät, matkaavoittavat askellajit, joista erityisesti hyvin pyörivä laukka oli sen vahvuus. Niitä se periytti myös useille jälkeläisilleen siirryttyään kisauran jälkeen täysipainoisesti jalostuskäyttöön. Ori asui läpi elämänsä Pääkaupunkiseudun alueella kahden eri suomenhevoskasvattajan omistuksessa, kunnes se menehtyi 20-vuotiaana ähkyyn.

Hittolaisen isä Voi-Juku oli pieni, musta, ärsyttäväksikin haukuttu tyypillinen suomenhevonen. Se oli perinyt isältään jäärän luonteen - sillä oli kivat liikkeet ja se kyllä osasi yhtä sun toista, kunhan vähän viitsi poistua mukavuusalueeltaan. Jukulla kilpailtiin pääasiassa esteratsastuksessa, vaikka tuli sillä muutamat koulukisatkin kierrettyä. Ori oli elämänsä aikana muutamassakin eri kodissa, jossa se oli lähinnä harrastehevosen virassa. Sukunsa puolesta sillä oli kysyntää myös jalostusmarkkinoilla ja kyllähän Jukua käytettiinkin jalostukseen reilun kymmenen varsan verran. Juku kuoli erään kevätyön aikana omassa karsinassaan vanhuuteen 24-vuotiaana, johon saakka se oli pysynyt varsin vetreässä kunnossa.

Hittolaisen emä Malviina polveutui osittain ravisukuisesta linjasta, minkä ansiosta sillä kokeiltiinkin elämänsä aikana oikeastaan vähän kaikkea - ravuria siitä ei tullut, mutta muuten se toimi ihan hyvin ajollakin. Tamma myytiin kasvattajalta seitsemän ikävuoden paikkeilla Kittilästä aina Pohjois-Karjalan alueelle saakka. Koko elämänsä se toimi sellaisena äiti-tytärhevosena, jolla käytiin välillä pyörähtämässä helpon tason koulukisoissa ja välillä taas kokeiltiin kevyitä työhevosen hommia. Koska Malviina oli luonteeltaan hyvin kuuliainen ja käyttöominaisuuksiltaan monipuolinen, haluttiin sille pyöräyttää parit varsatkin. Kaksi meni myyntiin, yksi jäi samaan perheeseen asumaan. Malviina lopetettiin 19-vuotiaana pitkään jatkuneiden jalkavaivojen vuoksi.

“No liirumlaarum vaan sullekin”, totesi sittemmin Vatun emän, Liirumlaarumiksi nimetyn tamman kasvattaja, kun näki kolmannen kasvattinsa lentävän ensimmäistä kertaa laitumella pyrstölleen. Raudikko ei varsinaisesti ollut mikään rakennekukkanen - maitovarsana sillä oli kierot jalat ja suoraan sanottuna ruma se oli vielä vuotiaanakin. Siitä huolimatta sillä oli maailman kultaisin luonne - tamma oli hyvin kiltti, mutta kuitenkin vauhdikas ja hyvän työmoraalin omaava. Se menestyi lopulta upeasti kouluradoilla ja myöhemmin tamma pääsi loistamaan upeine liikkeineen kenttäradoillekin. Ihan nättikin siitä lopulta tuli ja Liirumlaarum kantakirjattiinkin toiselle palkinnolle ratsusuunnalle. Ja varmasti on sanomattakin selvää, että tamma pääsi jalostuskäyttöönkin ennen kuin se siirtyi viettämään leppoisia eläkepäiviä läheisen ratsastuskoulun laitumelle. Siellä sillä maastoiltiin aina siihen saakka, kunnes tamma lopetettiin yleiskunnon heikentymisen takia 18-vuotiaana.

Liirumlaarumin isä Topaasi oli ehkä tylsän näköinen, merkitön punarautias, mutta luonteeltaan ja käyttöominaisuuksiltaan priimaa. Aikoinaan viisivuotias ori myytiin kasvattajalta eteenpäin viisinumeroisella summalla ja ihan syystä. Ori oli oiva kenttäpeli, joka menestyi myös arvokisoissa keräten omistajan olohuoneen hyllyt täyteen ties minkälaista ruusuketta ja pokaalia. Liikkeet olivat elastiset ja reippaat, eikä rakenteessakaan ollut pahemmin moitittavaa. Topaasi jätti useita hienoja jälkeläisiä maailmaan ennen kuin se ruunattiin. Sen myötä Topaasi muutti vielä hevosopiston tiloihin pariksi vuodeksi opetusmestariksi, vaikka se virallisesti olikin yhä pitkäaikaisen omistajansa hevonen. Iän myötä jalkoihin alkoi tulla kuitenkin kulumaa ja lopulta Topaasi lopetettiinkin jalkavaivojen vuoksi.

Liirumlaarumin emä Rakkaaslaalu ei koskaan ollut käyttöominaisuuksiltaan mikään kovin kummoinen tapaus. Toki se suoriutui helpoista kouluradoista ja matalista esteistäkin, mutta se oli aika raskas kädelle ja hidas reagoimaan, joku taisi joskus sanoa pystyynkuolleeksikin. Sen sijaan tamma oli ulkomuotonsa puolesta hieno ilmestys. Tavalliseen rautiaaseen väriin kontrastia toivat isot valkoiset merkit ja herasilmät. Raudikko kantakirjattiinkin ykköspalkinnolle, vaikka käyttöpuoli ei priimaa ollutkaan. Näyttelymenestys ja hyvä suku nostivat kuitenkin tamman jalostusarvoa ja Rakkaaslaalu saikin kuusi jälkeläistä. Jälkikasvustaan se oli melko tarkka ja välillä jopa äkäinenkin lähelle tultaessa, mutta varsansa se kasvatti siitä huolimatta hyvin. Tamma nukkui ikiuneen kahdenkymmenen ikävuoden tienoilla.

Sukuselvitys © Hazel

Sijoitukset

07.08.20 - ERJ, 110 cm - Viljalehto - 4/28
09.08.20 - ERJ, 110 cm - Safiiritiikeri - 5/41
11.08.20 - ERJ, 110 cm - Lindgård - 2/17
11.08.20 - ERJ, 110 cm - Nessinjärven - 6/37
12.08.20 - ERJ, 110 cm - Lindgård - 1/17
12.08.20 - ERJ, 110 cm - Lindgård - 3/17
13.08.20 - ERJ, 110 cm - Lindgård - 2/17
14.08.20 - ERJ, 110 cm - Lindgård - 4/17
15.08.20 - ERJ, 110 cm - Nessinjärven - 6/39
02.09.20 - ERJ, 110 cm - Lupin - 5/50
11.09.20 - ERJ, 110 cm - Lupin - 7/50
21.09.20 - ERJ, 110 cm - Lupin - 5/50
03.12.20 - ERJ, 110 cm - Hiivurin - 3/60
03.12.20 - ERJ, 110 cm - Hiivurin - 5/60
07.12.20 - ERJ, 110 cm - Hiivurin - 6/60
11.12.20 - ERJ, 110 cm - Hiivurin - 3/60
11.12.20 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 4/40
12.12.20 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 5/40
13.12.20 - ERJ, 110 cm - Hiivurin - 3/60
13.12.20 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 5/40
14.12.20 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 6/40
17.12.20 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 6/40
24.12.20 - ERJ, 110 cm - Hiivurin - 5/60
30.12.20 - ERJ, 110 cm - Hiivurin - 6/60
02.01.21 - ERJ, 110 cm - Liljegård - 1/40
04.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 1/40
06.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 1/40
07.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 4/40
07.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 6/40
09.01.21 - ERJ, 110 cm - Liljegård - 4/40
09.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 5/40
10.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 2/40
12.01.21 - ERJ, 110 cm - Liljegård - 3/40
15.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 6/40
17.01.21 - ERJ, 110 cm - Liljegård - 6/40
18.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 5/40
19.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 1/40
19.01.21 - ERJ, 110 cm - Liljegård - 2/40
20.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 5/40
22.01.21 - ERJ, 110 cm - Holmberg - 5/30
20.07.20 - KRJ, Helppo B - Koistila - 5/48
23.07.20 - KRJ, Helppo B - Koistila - 1/48
01.08.20 - KRJ, Helppo B - Lindgård - 3/19
02.08.20 - KRJ, Helppo B - Lindgård - 1/19
04.08.20 - KRJ, Helppo B - Lindgård - 3/19
04.08.20 - KRJ, Helppo B - Lindgård - 4/19
04.08.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 4/50
08.08.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 7/50
08.08.20 - KRJ, Helppo B - Mitar - 7/50
11.08.20 - KRJ, Helppo B - Mitar - 6/50
15.08.20 - KRJ, Helppo B - Mitar - 1/50
17.08.20 - KRJ, Helppo B - Mitar - 6/50
17.08.20 - KRJ, Helppo B - Mitar - 7/50
19.08.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 6/50
20.08.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 7/50
21.08.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 7/50
23.08.20 - KRJ, Helppo B - Mitar - 5/50
24.08.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 2/50
27.08.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 4/50
30.08.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 5/50
29.11.20 - KRJ, Helppo B - Nessinjärven - 1/40
01.12.20 - KRJ, Helppo B - Maldwyn - 5/40
01.12.20 - KRJ, Helppo B - Routapirtti - 5/40
02.12.20 - KRJ, Helppo B - Maldwyn - 4/40
05.12.20 - KRJ, Helppo B - Maldwyn - 5/40
06.12.20 - KRJ, Helppo B - Maldwyn - 3/40
07.12.20 - KRJ, Helppo B - Routapirtti - 4/40
07.12.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 4/50
08.12.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 1/50
10.12.20 - KRJ, Helppo B - Maldwyn - 4/40
10.12.20 - KRJ, Helppo B - Routapirtti - 5/40
14.12.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 5/50
14.12.20 - KRJ, Helppo B - Routapirtti - 6/40
15.12.20 - KRJ, Helppo B - Routapirtti - 6/40
17.12.20 - KRJ, Helppo B - Maldwyn - 3/40
21.12.20 - KRJ, Helppo B - Maldwyn - 3/40
21.12.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 3/50
29.12.20 - KRJ, Helppo B - Escorant - 1/50
30.12.20 - KRJ, Helppo B - Maldwyn - 3/40
30.12.20 - KRJ, Helppo B - Maldwyn - 5/40
01.09.20 - KERJ, Helppo - Lupin - 1/43
26.09.20 - KERJ, Helppo - Kaihovaara - 5/40
27.09.20 - KERJ, Helppo - Lupin - 3/43
28.09.20 - KERJ, Helppo - Lupin - 4/43
30.09.20 - KERJ, Helppo - Kaihovaara - 6/40
17.12.20 - KERJ, Helppo - Hiivurin - 3/38
19.12.20 - KERJ, Helppo - Hiivurin - 2/38
12.01.21 - KERJ, Helppo - Cloudfield - 2/50
10.02.21 - KERJ, Helppo - Nessinjärven - 2/40
11.02.21 - KERJ, Helppo - Kaihovaara - 2/30
11.02.21 - KERJ, Helppo - Nessinjärven - 3/40
11.02.21 - KERJ, Helppo - Holmberg - 5/50
12.02.21 - KERJ, Helppo - Holmberg - 6/50
13.02.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 1/40
14.02.21 - KERJ, Helppo - Kaihovaara - 3/30
15.02.21 - KERJ, Helppo - Nessinjärven - 1/40
17.02.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 2/40
18.02.21 - KERJ, Helppo - Kaihovaara - 5/30
20.02.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 4/40
26.02.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 5/40
27.02.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 1/40
28.02.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 5/40
01.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 4/30
02.03.21 - KERJ, Helppo - Kaihovaara - 3/30
03.03.21 - KERJ, Helppo - Kaihovaara - 3/30
05.03.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 1/40
05.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 3/30
06.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 2/30
08.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 3/30
09.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 3/30
11.03.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 2/40
11.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 4/30
12.03.21 - KERJ, Helppo - Kaihovaara - 3/30
14.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 5/30
15.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 3/30
15.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 3/30
15.03.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 4/40
17.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 3/30
18.03.21 - KERJ, Helppo - Syyn Kartano - 2/40
19.03.21 - KERJ, Helppo - Vihiniemi - 3/30

Päiväkirja

01/21 KOULUVALMENNUS (Kics)
Suuntasin jälleen jo eilen tutuksi tulleelle Sotamaalaus nimiselle tallille. Ilmeisesti olin saanut tallinomistajan tarpeeksi vakuuttuneeksi taidoistani, koska luvassa olisi jälleen itsenäinen ratsastuskerta, uudella hevosella. Kuvio oli tuttu - hevonen odottaa karsinassa aamuheiniään syöden. Lunta on satanut taas yön aikana sen verran runsaasti että saa taas kiittää omistavansa nelivetoauton. Näin viikonloppuaamuna ei ole auratkaan vielä liikenteessä. Tallin pihamaalla on tyytyväisiä hevosia tarhoissaan, osa on kerännyt selkiensä päälle kunnon lumikerroksen.

Tallissa kävelen käytävää pitkin etsien ratsuani, sisällä ei ole montaa hevosta ja yhdelle karsinan ovelle on teipattu ruutupaperin pala ja siinä teksti: “Hei Kics, tässä on sun tän kerran ratsu. Toivottavasti olet tottunut poneihin ;-) Pidä hauskaa Vatun kanssa!” Katson karsinaan ja siellä toden totta on pieni punainen ori. Vattu katsoo mua paksun otsatukka pehkonsa alta ja haistelee ilmaa. “Noniin, toi sana poni tossa viestissä kuulostaa kyllä enemmän kun epäilyttävältä, mikähän peto sä mahdat olla?” kysyn hevoselta. Ori ravistaa päätään kuin olisi ymmärtänyt kysymyksen. Aloitan hakemalla kaikki varusteet valmiiksi karsinalle.

Kun varusteet ovat valmiina päätän hoitaa orin karsinassa, se saa samalla syödä jäljellä olevia heinänrippeitään. Karsinaan mennessä Vattu taitaa olla sitä mieltä että on aika mennä ulos ja yrittää väkisin puskea ohitseni oven raosta. “Kuules nyt, täytyy olla nätisti tai laitan sut hoitopaikalle!” tokaisen hevoselle ja se väistää lopulta kiltisti takaisin peremmälle karsinaa. Ryhdyn harjaamaan oria päättäväisesti vaikka se välillä yrittää tunkea päätään eteen tai viedä harjat kädestä. Pikkuhiljaa se tyytyy kohtaloonsa ja jatkaa heinien napostelua. Laitan Vatulle varusteet ja lähden taluttamaan sitä kentälle.

Kaikesta lumisateesta huolimatta kenttä onkin jo vedetty lumilingolla tasaikseksi. Huomaan kentän laidalla olevan pienen katoksen joten päätän raahata sieltä kaksi puomia ja yhden kavalettipuomin kentän pitkälle sivulle. Hetken täytyy pohtia millaiset välit mahtaa olla sopivat tälläiselle pienelle suurelle hevoselle. Samalla kun kannan puomeja Vattu hankaa päätäni olkapäähän ja meinaa jäädä ohjistaan solmuun joka paikkaan. “Voisitko yrittää edes hetken käyttäytyä niinkuin aikuiset hevoset? ” kysyn siltä naurahtaen. Vattu päätyy taas vastaamaan ravistamalla voimakkaasti päätään. Kentän läheisessä tarhassa käyskentelee muita hevosia ja välillä niillekin pitää huudella ja unohtaa käsittelijän olemassa olo kokonaan.

Kun puomit ovat paikallaan kiipeän nopeasti selkään. Nopeasti sen takia koska puolessa välissä ori päätti että nyt jo mennnään. Vattu kävelee reipasta tahtia korvat tötteröllä eteenpäin. Pysäytän hevosen kuitenkin ja peruutan sen takaisin siihen mistä lähdettiin ja kiitän sitä tottelevaisuudesta. Sitten annan sille lähtömerkin. Orin punainen karva näyttää upealta valkoista hankea vasten. Se vaikuttaa todella reippaalta mikä myös on erityisesti mieleeni. Hetken käveltyäni otan ohjia käteen ja aloitetaan työskentely pohkeenväistöillä. Välillä avut menee kuin kuuroille korville ja saan hieman napauttaa raipalla pohkeen taakse. Raippaan poni reagoi nostamalla aina sen puolen takajalkaa ilmaan, kuin puolikas pukitus, pääasia että se reagoi liikkumalla haluttuun suuntaan.

Pohkeenväistöt rupeaa sujumaan joten päätän siirtää Vatun raviin. Ravissa se teputtaa menemään kovaan tahtiin ja saan tehdä tosissani puolipidätteitä että meidän meno kentällä ei näyttäisi ravurilta hiitillä. Saan ravin tahdin rauhoitettua joten ratsastan orin kohti puomeja. Ensimmäisen puomin se ylittää hyvin, keskimmäisen kavaletin se hyppää ja viimeisellä puomilla vetääkin perään aivan jäätävät pukit. Lennän tyylikkäästi satulan eteen mutta saan kuin ihmeen kaupalla ponkaistua takaisin istuinpaikalle. Ei muuta kuin uudelleen - tällä kertaa pidän orilla hieman vahvemman tuntuman ja ratsastan jalalla eteen jotta se oikeasti ravaa yli eikä loiki omia teitään. Tällä kertaa sujuu jo paljon paremmin vaikka huomaan että hevonen harkitsi jälleen pientä rodeonäytöstä. Teen ravissa kavalettia molempiin suuntiin sekä käännän kavalettien jälkeen heti puolikkaalle voltille josta vaihdan suunnan uudestaan kohti puomeja. Vattu rupeaa kuumenemaan selvästi puomien menosta, mutta suorittaa ne jo paljon maltillisemmin kuin aluksi.

Ravityöskentelyn jälkeen nostan laukan. Laukannostossa oma ulkopohkeeni jäi liian taakse ja Vattu muistutti heti pukittamalla, mutta tällä kertaa osasin jo varautua tähän joten saan hevosen heti takaisin kuulolle. Laukassa tehdään ensimmäisenä harjoituksia ympyrällä, ensin ratsastan isoa ympyrää jota lähden vuoroitellen pienentämään tai suurentamaan. Tunnen että Vattu rupeaa muuttumaan todella pehmeäksi pohjeavuille ja tulee jo paremmin peräänantoon. Annan orin vielä laukata koko kenttää ympäri että se saa vähän venyttää itseään. Kerran suoralle päästyä se vähän kokeilee onnistuisiko pieni kuolaimeen pureminen mutta saan sen ohjattua voltille ja otettua rytmin takaisin hallintaan. Laukan jälkeen tehdään vielä kevyet loppuverryttelyt.

Vattu vaikuttaa loppuverryttelyn ajan todella tyytyväiseltä ja paljon nöyremmältä kuin aluksi. Todella kiva hevonen ja yllättävän laajat ja laadukkaat liikkeet näin pieneksi suomenhevoseksi. Kun sain takaosan ratsastettua kunnolla alle tuli liikkeeseen ihan kunnolla letkeyttä. Taputan oria ja hyppään alas selästä. Vielä Vattu jatkaa hirnumista ja röyhistellä rintaansa muille hevosille taluttaessani sitä talliin.

Tallissa laitan Vatun tällä kertaa pesupaikalle että saan harjattua sen varmasti kunnolla kaikesta hiestä. Eräs ystävällinen nainen myöskin neuvoo mihin tarhaan orin saa viedä. Puen Vatulle toppaloimen ja vien sen tarhaansa. Vastoin kaikkia odotuksia se jää tarhaan päästyään vielä siliteltäväksi ennenkuin lähtee kertomaan terveisiä vieressä tarhaaville hevosille. Ehkä se siis kuitenkin tykkäsi musta, ainakin ihan vähän. Laitan vielä varuteet takaisin paikalleen ja lähden ajamaan kohti kotia.

03/20 MYYNTI-ILMOITUS (Sage)
Se näyttää ponilta ja käyttäytyy kuin poni. Sillä on jatkuvasti pilkettä silmäkulmassa, ja jos naapurin tiluksilla sattuisi olemaan tulppaanipelto, voisi joku erehtyä luulemaan sarjakuvien Pollea oikeaksi. Ei liene siis yllätys, että ruoka jos jokin motivoi Halavattua. Kauralaarien läheisyydestä ori ei karkaa, mutta liian anteliaan ruokkijan luona ylipaino voi olla realistinen uhkakuva. Halavattu on pohjattoman vatsansa lisäksi erinomainen rehunkäyttäjä, joten vapaalle heinälle siitä ei ole.

Selkään on helppo kiivetä, mutta yhtälailla sieltä on helppo tulla alas: kevyttä takapäätään Halavattu heittelee erityisesti vapaapäivien jälkeen. Huolestunut kasvattaja on tutkituttanut orin kipujen varalta eläinlääkärissä, mutta diagnoosi paljastui “persoonaksi”. Elämäniloa, sitä se on. Halavattu on ponimaailman ferrari, joka ei turhaan jarruttele mutkiin. Kiihtyykin aika kivasti. Sillä voisi olla tulevaisuutta aikaluokkien näppäränä ruusukehaina, mikäli uusi omistaja haluaa estekentät valloittaa! Pienuudestaan huolimatta Halavatulla on nimittäin laadukas hyppy.

Kasvattaja myy tämän valloittavan persoonan ajanpuutteen vuoksi, ja toivoo löytävänsä sille loppuelämän kodin. Olisiko se sinun luonasi?

Tule katsomaan ja ihastumaan!