Marlon Brando de Winter

Virallinen nimi: Marlon Brando de Winter, “Marlon”
Rotu, sukupuoli: Amerikanpuoliverinen, ori
Säkäkorkeus, väri: 172 cm, tummanruunikko (Ee/AA)
Syntynyt, ikä: 23.10 2018, Yhdysvallat, 4-vuotias 30.08 2020
Kasvattaja: Winterbourne Court
Omistaja, kotitalli: Nikki Ferrari (VRL-14085), Ferrari Estate
Koulutustaso: Vaativa A, re. 140 cm, CIC4
Rekisterinumero: VH18-155-0033

Marlon Brando on oma kasvattini, joka lähti mukaani Kaliforniaan nuorena poikasena, kun Winterbourne Court sulki porttinsa. Luonteeltaan Marlon on kuumaverinen, helposti kiihtyvä, yhden ihmisen hevonen. Se ei anna mitään ilmaiseksi ja kyykyttää keltanokkia kuusi-nolla, niin ihmisiä kuin hevosia. Laumassa Marlon on johtajatyyppiä, sen silmille ei hypitä, mutta se ei myöskään pompottele muita hevosia, ellei sitä lähde silittämään vastakarvaan. Liian lähelle tuleville laumakavereille Marlon näyttää hammasta. Tammoista ori yllättäen kyllä pitää, ja niille se innostuu hörisemään syvältä rintakehästä ja väläyttelemään korkea-askelista, näyttävää ravia. Tarhasta hakiessa Marlon tulee viheltäessä portille vastaan, mutta toisinaan se innostuu hippaleikkeihin. Taluttaessa ori kävelee reippaasti vierellä eikä yritä jyrätä päältä, vaikka sillä kiire olisikin.

Hoidettaessa Marlon seisoo enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi paikallaan. Ei se hyöri tai pyöri, mutta tylsistyy pelkästä seisomisesta, jolloin sen jalat ovat aika keyet, ja harjapakki on ehdottomasti vaarassa, jos se on liian lähellä kumpaakaa Marlonin päätä. Ori nauttii tavaroiden heittelemisestä, niin harjojen, kuin ruokakippojen ja pallojen, kun niitä tarjotaan. Se heittelee vaikka päätään, jos muuta ei ole. Napakka komentaminen tepsii, jos Marlonin kanssa on kaveria, mutta uudet ihmiset joutuvat testiin, kun ori tarjoaa niille kaikki jekkunsa pään menoksi. Jalkojaan Marlon nostaa vain kivoille ihmisille, mutta kivojen ihmisten kanssa ne kyllä pysyvät ylhäällä, kunnes ne antaa laskea; Etujalat ovat vähän takajalkoja raskaammat, joten niiden kanssa joutuu toisinaan kilpailemaan kädenväännössä. Varustaminen sujuu päättäväisyydellä; Marlon ei pullistele, mutta se tykkää näykkäistä reidestä, kun sen satulavyötä kiristää. Suitset menevät päähän ja kuolaimet suuhun, kun orin pään pitää matalalla, eikä anna sen nostella sitä taivaisiin.

Eläinlääkäri ja erityisesti kengittäjä ovat oletuksena Marlonin pahimpia vihollisia, minkä vuoksi paras mahdollinen skenaario on, että Marlonilla on aina sama henkilö hoitamassa. Kumpikin joutuu luomaan suhteen Marloniin - ja ehkä hieman lahjomaankin -, jotta hommat sujuisivat mahdollisimman jouhevasti. Eläinlääkärin kanssa ori on lähinnä rauhaton, ja steppailee edes takaisin. Ei siis mitään huolestuttavaa, mutta vaikeahan se on yrittää kuunnella orin sydäntä tai iskeä sille rokotuksia, kun se ei pysy paikallaan. Kengittäjä taas on aivan taatusti itse paholainen, koska silloin Marlon joutuu pitämään jalkojaan ylhäällä - ja ori tuppaa olemaan varsin malttamaton kengitystilanteissa.

SUKUTAULU

i. UNRUHE V.D. SIEGER KTK-I
oldenburginhevonen, 171 cm, tummanruunikko
ii. FUCHSJAGD V.D. SIEGER EVM
oldenburginhevonen, 174 cm, mustanruunikko
iii. FUCHSROT V.D. SIEGER EVM
iie. JUNGFRAU JÄGERIN V.D. SIEGER EVM
ie. DAME DER TRAUER V.D. SIEGER EVM
oldenburginhevonen, 169 cm, musta
iei. REVANCHE V.D. SIEGER EVM
iee. VERGISSMEINNICHT V.D. SIEGER EVM
e. GREED OF ATLANTIS
latvialainen puoliverinen, 167 cm, tummanruunikko
ei. ATLANTIC TOXIN EVM
hollanninpuoliverinen, 172 cm, tummanruunikko
eii. PYTHON X EVM
eie. AMAZON RAIN EVM
ee. SUGAR ADDICTION EVM
latvialainen puoliverinen, 168 cm, rautiaankimo
eei. FALCONI EVM
eee. SUGAR FLUFF EVM

ii. Fuchsjagd v.d. Sieger on Gestüt Siegerin menestyneimpiä kasvatteja. Se tulee pitkästä, hienosta linjasta Siegerin parhaimpia oldenburgeja, ja on voittanut sekä Euroopan-, että maailmanmestaruuksia kouluratsastuksessa Grand Prix-tasolla. Mittanauha näyttää peräti 174 senttiä, kun tämä massiivinen mustanruunikko mitataan vuosittain. Jagoksi kutsuttu ori kantakirjattiin 8-vuotiaana ensimmäisellä palkinnolla, ja se on periyttänyt hyvää rakennettaan kaikille 11:lle varsalleen. Luonteeltaan Jago on yhtä ritarillinen ja kadehdittava, kuin ulkonäöltäänkin; Orin vakituiset hoitajat kuvailevat arkea helpoksi Jagon kanssa, sillä se tekee ahkerasti yhteistyötä eikä välitä metkuiluista. Hienot, voimakkaat askellajinsa Jago on perinyt isältään Fuchsrotilta, mutta hienon tumman värityksensä ja ylpeytensä se saa Grand Prix-voittajaemältään Jägeriniltä. Tänä päivänä Jago kilpailee yhä Grand Prixissä, mutta sen menestyksekkäät näyttely- ja jalostuspäivät ovat omistaja Jakob Moserin mukaan ohitse, ja eläke häämöttää jo hamassa tulevaisuudessa.

iii. Fuchsrot v.d. Sieger oli 172-senttinen punarautias ruusukehai. Isänsä Kugelsicherin viimeisenä jälkeläisenä Fuchsrotilta odotettiin paljon, eikä ori pettänyt odotuksia. Toisella palkinnolla 11-vuotiaana kantakirjattu Fuchsrot kilpaili isänsä tavoin ahkerasti Grand Prix-luokissa kansainvälisellä tasolla, ja sillä oli huikeat voitto- ja sijoitusprosentit. Oria on kuvattu nöyräksi ja opettavaiseksi ratsuksi, jonka kanssa oli helppo tulla toimeen. Kuvaus kuulostaa osuvalta, sillä tallenteet Fuchsrotin esiintymisistä todistavat, kuinka vaivattomalta orin ratsastaminen näytti. Fuchsrot sai itse elämänsä aikana kolme varsaa, eikä se ollut Kugelsicherin varsoista suosituimpia jalostusoreja, vaikka pärjäsikin loistavasti kilpailuissa ja kohtalaisesti myös näyttelyissä. Ori jäi 17-vuotiaana kokonaan eläkkeelle, ja eli kolme vuotta kotitilallaan Gestüt Siegerissä, ennen kuin se lopetettiin pahan nivelrikon vuoksi 20-vuotiaana. Fuchsrot tuhkattiin ja sen tuhkat ripoteltiin Siegerin ruusutarhaan.

iie. Jungfrau Jägerin v.d. Sieger oli kipakka ja arvonsa tunteva musta tamma, jonka kanssa yhteisen sävelen löytäminen kesti vuosia. Se yritettiin myydä jo varsana ja olisi varmasti pistetty lihoiksi heti mahdollisuuden tullessa, ellei sen isä olisi ollut kolminkertaisen Saksan mestarin Zugzwangin poika Zerstörer. Tamman emä taas oli aivan yhtä sähäkkä Verführerin, joka oli selkeästi opettanut ainoalle tammavarsalleen kaiken, mitä se oikuttelusta vain tiesi. Jägerinin varsinainen ratsukoulutus päästiin aloittamaan vasta 5-vuotiaana, kun omistaja Jakob Moser vihdoin pääsi nousemaan tamman selkään. Oikeisiin kilpailuihin Moserin henkilökohtaiseksi ratsuksi lopulta muovautunut tamma pääsi vasta 12-vuotiaana, ja sen kilpaura jäikin melko lyhyeksi muihin Siegeriläisiin verrattuna. Uransa pituusen Jägerin kuitenkin korvasi lukuisilla voitoilla, kun se lopulta oppi tekemään yhteistyötä ratsastajansa kanssa. Moser onkin tamman kuoleman jälkeen kuvaillut sitä täysin ainutlaatuiseksi hevoseksi. 24-vuotiaana jalan murtuman vuoksi lopetettu Jägerin jätti maailmaan kolme varsaa.

ie. Dame der Trauer v.d. Sieger on Gestüt Siegerin kasvattama korpinmusta oldenburgtamma, luonteeltaan varsin tasainen ja mukava ratsu. Dame kilpailee tällä hetkellä aktiivisesti kouluratsastuksessa kansainvälisellä tasolla yhdessä italialaisen huippuratsastajan Andrea Figaron kanssa. Lahjakkaaksi kilparatsuksi osoittanut Dame on vasta aloittanut kilpauransa hoidettuaan poikkeuksellisesti siitosuransa ensin synnyttämällä Siegerissä kolme kaunista oria; Unruhen, Düsterin ja Halbgottin. Pahaenteisestä nimestään huolimatta Damen elämä on mennyt suunnitellusti alusta nykyhetkeen asti, ja sen uusi ura kilpailuissa näyttää hyvin lupaavalta. Näyttelyissäkin Damea on kehuttu kovasti, ja siitä enteillään jopa ykköspalkinnon kantakirjatammaa. Tamman kanssa tavoitellaan kantakirjan lisäksi mestaruuskisoja ja mahdollisesti vielä yhtä varsaa tulevaisuudessa, mikäli aiemmat kolme varsaa osoittavat perineensä hyviä ominaisuuksia emältään.

iei. Revanche v.d. Sieger edusti aikoinaan yhtä uusimmista linjoista Gestüt Siegerissä. Vuosikymmenten jalostustyö näkyi vielä Revanchen Krieg-isän puolella, mutta Unvergebenheit GER toi siittolaan aivan uutta verta Hampurista. Sysirautias, 170-senttinen Revanche herätti sukupuullaan paljon mielenkiintoa kotimaassaan; Gestüt Sieger ei ollut pitkään aikaan esitellyt kilparadoilla muiden kasvattamista hevosista syntyneitä hevosia, joten tietysti Revanchen odotettiin laskevan v.d. Sieger -hevosten laatua. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Revanche aloitti kilpailemisen vaativalla tasolla, ja nappasi ruusukkeen heti ensimmäisistä kilpailuistaan. Menestys ei suinkaan jäänyt siihen, vaan Revanche rikkoi niin Gestüt Siegerin, kuin muidenkin huipputallien asettamia ennätyksiä. Menestyksekkään kilpauran jälkeen odotti vähemmän menestyksekäs siitosura, jolla Revanche sai vain neljä jälkeläistä. Rautias jouduttiin lopettamaan 21-vuotiaana.

iee. Vergissmeinnicht v.d. Sieger tunnettiin Gestüt Siegerin rumana ankanpoikasena. Sen isä Verloren oli Siegerin parempia kilpahevosia, mutta Blutrote Rosen teki Vergissmeinnichtin tavoin uraa lähinnä siitostammana ja näyttelyhevosena. Vergiss kantakirjattiin emänsä tavoin I-palkinnolla ja se sai paljon kiitosta rakenteestaan sekä tummanruunikosta värityksestään, jota se periytti varsoilleen, kuten myös rauhallista ja lempeää luonnettaan. Vergiss sai peräti kuusi varsaa 11-vuotisen siitosuransa aikana. Ratsastussaralla tamma ei ollutkaan sitten ihan niin näpsäkkä, mistä sen kutsumanimi ruma ankanpoikanen juontuikin. Verloren-isän luultiin takaavan kilparatsastuslahjoja varsallekin, ja Vergiss starttasi muutamissa kilpailuissa, mutta se päätettiin jättää kotiin pelkälle siitosuralle. Nimekäs isä oli kuitenkin yksi ratkaisevia syitä, miksei Vergiss lähtenyt etsimään uutta kotia ennen kuin vasta 18-vuotiaana, jolloin se kaupattiin eläkekotiin, jossa tamma menehtyi 29-vuotiaana.

KILPAILUKALENTERI

00.00.00 Laji, luokka Järjestäjä 0/00
00.00.00 Laji, luokka Järjestäjä 0/00

PÄIVÄKIRJA

KUVAT © SUPERIOR EQUINE SIRES     TAUSTAKUVA © PIXABAY, VÄLIVIIVA © M LAYOUTS     MARLON ON VIRTUAALIHEVONEN