Scuderia Sierra

Abisynia Ion

---

i. SZASZKA GA x ei. DZIECZYZS VH19-100-0004

“Abi”

Wielkopolski, tamma, 163 cm, ruunikko Ee AA
Syntynyt 04.09 2017 Puolassa, 19-vuotias
Kasvattanut Ionic VRL-00329
Omistaja Alessia Garibaldi VRL-14085

Estepainotteinen, koulutustaso 130 cm
Sijoituksia 40 kpl, joista voittoja 14

Abi on hiljainen mutta utelias pieni tamma, joka tukeutuu ihmiseen kaikissa tilanteissa. Se on aina pahnan pohjimmainen ja liian dominoivien hevosten kanssa se tulee kiusatuksi. Pienessä ja hallitussa ryhmässä se on monesti omassa rauhassaan, joskus se hakeutuu turvallisen kaverin kanssa laiduntamaan tai vähän rapsuttelemaankin. Yleisesti Abi kuitenkin on herkkäsieluinen ja vähän yksinäinen hevonen, joka rakastaa hellyyttä ja huomiota. Sen kanssa voi hengailla vailla mitään sen suurempaa tekemistä, tai sitten Abin kanssa voi harrastaa ihan todella erityisesti esteratsastuksessa. Abilla on luonnostaan hyvä hyppytyyli, sillä on vahva työmoraali ja kehujen voimalla se hyppäisi varmaan kuuhun asti. Siltä löytyy sekä kaasu ja jarru helposti, se tottelee viiveettä ja tekee aina parhaansa miellyttääkseen ratsastajaansa. Maastossa se voi olla epävarma erilaisissa tilanteissa, kuten lepattavien lippujen tai tuulessa taipuvien puunoksien läheisyydessä, mutta jos ratsastaja pysyy rauhallisena, Abikin on luottavaisempi.

Sukuselvitys

Kisakalenteri

Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä, 05. tammikuuta 2025, kirjoittanut omistaja
Abi on aina ollut sellainen reppana, pieni ja liian kiltti, ja kaikki kävelevät sen ylitse - yleensä kuvainnollisesti, mutta ei aina. Hakiessani Abia sisälle iltapuuroja varten, se kyhjötti heinäkatoksen takana yksinään, kuin piilotellen. Kutsuin tammaa, ja se tuli ujosti esiin heinäkatoksen takaa. Sadeloimen kaulapala roikkui repaleina loimen rinnusta vasten, ja tutkiessani Abin märkää kaulaa, löysin siltä pureman. Se oli onneksi pintapuolinen, mutta oli vuotanut vähän verta, eikä se varmasti tuntunut kivalta. Otin tamman kiinni, eikä kiltti Abi vastustellut ollenkaan, vaikka sitä arastutti ja sillä oli epämukava olo päivän aikana sattuneen välikohtauksen takia. Sellainen Abi oli, vaikka siihen sattui uudestaan ja uudestaan, se jaksoi yhä luottaa kaikkiin ja olla lauhkea kuin lammas. Silitin Abin päätä ja kaulan toista puolta ja lohdutin tammaa. Lupasin sille, että sen tarhajärjestelyjä mietittäisiin uudestaan, että mitään tällaista ei pääsisi tapahtumaan uudestaan, ja sitten vein sen lämpimään talliin iltapalalle.
Riisuin tamman märän sadeloimen ja laitoin sen sivuun - tutkisin myöhemmin, oliko se vielä pelastettavissa, vai heitettäisiinkö se vaan roskiin. Annoin tammalle lämpimään veteen sekoitetun iltapuuron ja sillä välin kun se pisti lämmintä ruokaa poskeensa, puhdistin haavan ja tutkin sitä lähemmin. Se oli tosiaan varsin pintapuolinen, onneksi, joten eläinlääkäriä ei tarvinnut enää tähän aikaan sunnuntaina lähteä tavoittelemaan. Abi antoi minun kähmiä haavaa, vaikka se selkeästi oli hieman arka. Kaivoin tammalle taskusta muutaman namin, kun se oli niin kiltti ja niin raukka, ja suljin tamman karsinaansa. Nappasin tamman sadeloimen kainaloon ja siirryin taloon tutkimaan loimen tilannetta. Totesin kuitenkin, että se oli niin revennyt, että sitä saisi käyttää tulevaisuudessa muiden hajonneiden sadeloimien paikkaamiseen.

Kuvat © Fee Fotografie » Abisynia Ion on virtuaalihevonen